Tilastoja

...eli toisin sanoen filleriä.

Tämän tekstin kirjoitushetkeen mennessä blogin katselukertamäärä on 2680. Teidän keskuudennasse kolme suosituinta selainta ovat Bloggerin mukaan Chrome, Firefox, Mobile Safari ja NokiaBrowser. Ja sille neljälle prosentille, joka vielä käyttää Internet Exploreria: Tsot, tsot. Blogger ilmoittaa myös suosituimmat käyttöjärjestelmät tämän blogin katselutarkoituksessa, ja ne ovat Windows, Android ja Symbian/3. Symbian/3 on siis varmaankin jokin Nokian käyttöjärjestelmä. Tässä muuten vielä kuva edellispäiväisestä kymmenen kymmenen ylittäneestä turhahkosta katselukertapiikistä.

Blogissa on julkaistu tähän mennessä 93 erilaista toimivaa kuvaa poissulkien yhdeksän kuukauden henkilö -kuvaa. Luetuin blogiteksti koko ajalta on jostain syystä edellispäivän "Attente". Tekstillä on 42 omaa näyttökertaa, eli siis sitä sivua, jolla näkyvät kommentit, on katseltu 42 kertaa. "Attente"n jälkeen tulevat "Matka maailman ympäri ja takaisin" (28) ja "Noitavainot" (27). Minulla ei ole mitään kunnon käsitystä siitä, miksi "Attente" on niin paljon edellä. Saattaa jopa ehkä mahdollisesti johtua siitä, että jaoin sen facebookissa. Ja kyllä, "jaoin" on sana. Ainakin jos uskoo nettisanakirjoja.

Keskiviikkona käyn taas TAYSissa. Tänään minulla on ollut hieman kehno olo. Sanoisin jännityksen tiivistyvän sadannen tekstin ollessa jo ihan "ovella", mutta olen itsekin vähän skeptinen sen suhteen, kuinka hyvä siitä nyt sitten oikeasti tulee. Ja jos joku ei vielä tiennyt, niin kaikki blogitekstit on tähän asti ainakin vedetty täysin improvisoimalla. Näkemisihin.

" A common cause and a call to arms / For the health of our daughters and our sons
/ It's 99 revolutions tonight "

Ajattelun sivuvaikutuksia

Tämä jo neljän päivän ajatusketju sai minut eilen illalla iloiseksi. Yht'äkkiä keksin teoreettisen ratkaisun suurimpiin ongelmiini. Nyt odotan mahdollisuutta / hetkeä kokeilla ratkaisuja käytännössä. Keksin myös syitä teoilleni ja tajusin asioita menneisyydestä, jotka olivat toisin kuin olin tähän mennessä luullut. Tosin mekaniikan kolmannen lain mukaisesti ajattelu tuotti myös uusia ongelmia, mutta näihin uusiin ongelmiin ratkaisuna on aika ja kärsivällisyys. Eli jälleen kerran saan odottaa.

Täten kysyn Teiltä kysymyksen: Mitä te teette ajakuluksi? Havaintojeni mukaisesti luulisin että suurin osa Teistä viettää sen samalla tavalla kuin minä: Koneella tai kännykällä. Mutta jos teillä on jotain hyviä ehdotuksia, niin kommentoikaa vain. Ja ihan vain siltä varalta, että kukaan ei kommentoikaan, sanon että tuskin kukaan kommentoi.

Eilen blogissa vierailtiin hieman päälle sata kertaa. Jos muistini pelaa, tämä oli ensimmäinen kerta. Jos muistan väärin, tämä kappale on turha. Muutenkin tämä kappale on aika turha. Miksi edes luet vielä tätä kappaletta, kun tämä on niin turha? Toisaalta tämä koko blogi on aika turha. Unohtakaa äskeinen.

Kuten jo tiedätte, sadas teksti lähestyy kohtalaisella vauhdilla. Tiedän suhteellisen tarkasti, mitä seuraavassa tekstissä (99) ja jo mainitussa sadannessa tekstissä on luvassa, mutta niiden jälkeen minulla ei ole pienintäkään hajua siitä, mitä teen. Mahdollisesti pidän taukoa. Todennäköisesti teen jotain pyydettyä, jos jotain pyydetään. Muussa tapauksessa luvassa on vanhaa kunnon roskaa. Näkemiin.

" I've become so numb / I can't feel you there / I've become so tired / So much more aware

/ By becoming this / All I want to do / Is be more like me / And be less like you "

Attente

Kuten sanottua, olen viime päivät viettänyt yksinkertaisesti ilmaistuna huonosti. Enimmäkseen neljän seinän sisällä LCD-näytön valossa. Perjantaina kävin kävelyllä. Eilen kävin jazz-kadulla syömässä kebabia. Tänään minun piti käydä pitsalla, mutta en ole varma jaksanko. Pointtina on se, että olen ajatellut. En ole ajatellut suhteellisesti ottaen kovinkaan paljoa. Olen ajatellut tunteita, menneisyyttä ja muita runouden aiheita. Yksi harvoista tekemistäni suht hyödyllisistä havainnoista löytyy otsikosta.

Attente on (kai) ranskaa ja tarkoittaa odottamista. Olen varmaan vähän hidasälyinen, mutta olen nyt havainnut, että odotus on asia, jota ihminen tekee koko ajan. Tai ainakin melkein koko ajan.

Esimerkiksi voit odottaa, että pääsisit johonkin huvipuistoon tai että tapaisit jonkun henkilön, josta pidät. Jos odotat huvipuistoon pääsyä ja lopulta pääset porttien sisäpuolelle, nin odotuksesi ei ole vielä periaatteessa ohi, sillä odotat todennäköisesti pääsyä johonkin tiettyyn laitteeseen tai vastaavaa. Huvipuistojen laitteet ovat kaikki suurin piirtein samanlaisia. Kun pääset odottamaasi laitteeseen, niin odotat laitteen käynnistymistä. Laitteen käynnistyttyä odotat aina jotain tiettyä kohtaa laitteen kulussa. Esimerkiksi vuoristoradassa odotat seuraavaa alamäkeä tai pyörivässä laitteessa odotat kiihtymistä ja pudotusta. Vaikka todennäköisesti odotat laitteessa ollessasi myös jotain muuta, kuten hyvää ruokaa tai juomaa tai mitä vain, on olemassa mahdollisuus, että alamäen kohdalla et odota yhtään mitään ja vain nautit siitä parin sekunnin hetkestä. Ko. hetki voi hyvinkin olla lähes täydellinen hetki. Hetki, jolloin mikään ei ole huonosti. Kuitenkin "täydellisen" hetken jälkeen tulet odottamaan jotain muuta. Se voi olla seuraava alamäki tai laitteeseen uudelleen meno tai vaikka huvipuistosta lähteminen, mutta mitä todennäköisimmin tulet odottamaan jotain.

Toisena esimerkkinä oli pitämäsi henkilön tapaaminen. "Täydellinen" hetki voi joillekin ihmisille olla jo ko. henkilön näkeminen. Useimmat kuitenkin jäävät näkemisen jälkeen odottamaan taas jotain. Jos olette porukasssa, niin mahdollisesti odotat, että olisitte kahden pitämäsi henkilön kanssa. Jonkin asian sanominen tai jokin teko kyseisessä tilanteessa voi tuottaa saman "täydellisen" hetken kuin vuoristorata-esimerkissä.

Koska ihminen odottaa koko ajan jotakin, oli se kuinka tärkeää tahansa, ajankulutus saattaa olla vaikeaa. Hyviä ajanviettotapoja ovat musiikki, urheilu, harrastukset, pelit, televisio, lenkkeily, juttelu ja lähes kaikki sosiaalinen toiminta. Listaa voi jatkaa vaikka kuinka pitkälle, ja jokaiseen ajankulutukseenkin liittyy odottamista. Odottaminen ei kuitenkaan ole aina huono asia, varsinkaan jos on jotain tekemistä. Jos ei ole, voi olo tuntua epämiellyttävän tylsältä ja turhauttavalta.

Jälleen kerran aivoni kävivät läpi jonkin sortin deflaation, jonka ansiosta en osaa jatkaa juttuani. Lopuksi voin kuitenkin sanoa, että ihminen odottaa lähes koko ajan jotakin, mutta se ei ole huono asia. Kärsimättömät ihmiset ovat yleensä onnellisempia kuin kärsivälliset.

Tajusin juuri, että tuon kohtalaisen massiivisen tekstiseinän olisi voinut ilmaista muutamalla lauseella. Sadannen tekstin jälkeen pidän jonkin sortin pikku loman tietokoneesta ja mahdollisesti myös puhelimesta ja televisiosta ja muusta sellaisesta. Nämä viimeiset kolme päivää ovat nimittäin tuhonneet aivojani jonkin verran ja ajattelu ei ole enää kovinkaan helppoa. Loppuun laitan vielä kuvan, jotta tämä teksti saisi jonkin sortin ilmeen.

" I've been / Waiting a long time / For this /

Moment to come / I'm destined / For anything at all "

Hybriditeoria

Löydän usein itseni tilanteesta, jolloin tiedän erittäin hyvän sanan tai sanonnan sanottavaksi, mutta osaan sanoa sen vain englanniksi. Englannin kielessä on monia käytännöllisiä ja hienoja sanoja, joiden suomenkielinen vastine on joko olematon tai merkityksessään erilainen. Otetaan esimerkiksi sana "awkward". Sana on jotenkin monimerkityksellinen ja jostain syystä hieno. Kysyin parilta kanssaihmiseltä sanan suomennosta ja sain vastaukseksi "kiusallinen", "kömpelö" ja "nolo". Syötin sanan sitten muutamaan nettikääntäjään ja vastaukset kuuluivat "hankala", "vaikea", "kankea" ja "arka". Tämän jälkeen tarkistin suomennoksen vielä oikeasta sanakirjasta. Tälläkin vuosikymmenellä fyysinen kirja tarjoaa parhaan vastauksen:

awkward [ɔ:kwǝd] adj.

1. Vaikea, hankala

That's an awkward time for me - Se aika ei oikein sovi minulle

The boy is at an awkward age - Poika on vaikeassa iässä

2. Kiusallinen, nolo; kiusaantunut

An awkward silence - Kiusallinen hiljaisuus

3. Kömpelö, avuton

Unohdin, mihin olin menossa tämän kanssa. Uuden musiikin kuuntelu teettää ajoittaisia ajatuksenkatkaisuja. Tai no, uuden ja uuden. Olen kyllä kuunnellut tätä joskus, mutta siitä on jo aikaa. Muistaakseni vältin tätä  bändiä ollessani valtavirranvastainen esiteini. Linkin Park on hyvä bändi.

Viime tekstissä mainitsin kommenttiboksin. Se näköjään kannatti, sillä joku meni ja käytti sitä. Nimimerkki "Möhköfantti" ehdotti, että tekisin "videopostauksen". Tulkkaan sanan merkityksen videona, jossa minä istun ja katson kameraan ja puhun. Ajattelin asiaa. Tulin siihen tulokseen, että en tee ainakaan vähään aikaan mitään "vlogia" tai vastaavaa. Ajattelun sivutuotteena kuitenkin syntyi ajatus siitä, mitä "erityistä" tekisin 100. blogitekstin kunniaksi. Lisävihjeenä siihen liittyy myös se, että blogissa on julkaistu tähän mennessä yhteensä 91 eri kuvaa, kun pois suljetaan kuukauden henkilöt ja "rikkinäiset" kuvat.

Sitten teen jotain, mitä en ole ainakaan muistaakseni koskaan tehnyt, nimittäin suosittelen linkkiä. Osoitteessa http://www.clickclickclick.com/ on kansainvälinen ja yksinkertainen "peli", jossa eri maat kisaavat leikkimielisesti (tai vakavasti) siitä, missä maassa näpytellään nopeiten hiirtä. Tällä hetkellä Suomi on kahdeksannella sijalla 883,327:llä klikkauksella. Ennen tätä tekstiä klikkasin itse noin kaksi tuhatta pistettä maallemme. Eli, jos sinulla ei ole mitään parempaa tekemistä tai jos odotat jotain, niin siinä vähän ajankulutusta.

Odotus on aihe, josta tulen varmaankin puhumaan lähitulevaisuudessa. Nämä kaksi viimeisintä päivää olen nimittäin ajatellut ja odottanut ja ajatellut odottamista ja joskus jopa odotellut ajattelemista. Mutta se jääköön toiseen kertaan, sillä tämä teksti on nyt hyvän pituinen. Kolmen tekstin jälkeen siis vuorossa sadas teksti. En lupaa vieläkään mitään kovin hienoa tai suurta, mutta stay tuned.

" No / No matter how far we've come /

I can't wait to see tomorrow / With you "

Höyryinen kesäale

Nykyajan pelaajien rahat kuluvat usein silloin, kun Steam pitää alennusmyynnit. Nyt on alkanut kesäloma-ale. En ole ostanut vielä muuta kuin Scribblenauts Unlimitedin, sillä se oli halpa ja olen halunnut sitä jo jonkin aikaa. Don't Starve on myös toivelistallani, mutta en välttämättä osta sitä, sillä se on kohtalaisen uusi ja minun mittapuullani suhteellisen kallis. Rahaa Steam-lompsassa minulla on toistaiseksi jäljellä 15,30€.

Seuraani sietävien mukavien kanssaihmisten lukumäärä nousi eilen illalla kolmella.

Puhelimeni tosiaan piti eilen jotain ääntä. Ei paljoa, mutta vähän. Lehmänkellosta kuului ääntä ja myöhemmin ääni johtui vähäisestä akun varauksesta.

Kuten varmaan olette huomanneet, minulta alkaa olla materiaali loppunut. Pitäisi keksiä jotain uutta tekstiä tai keksiä vanhoille osioille käyttöä. "Minä ja minun facebook" oli varsin turha, ja en ole sitä jatkamassa. Arvosteluja olen tehnyt lähiaikoina jo kolme, eli pidän varmaan jotain taukoa niistä. Viime Lyhykäisestäkään ei ole niin kovin kauaa. Harava Luonto voisi varmaan toimia. No niin, tällaista tekstiä täältä sitten tulee, kun inspiraatio on aika lopussa.

Tässä Teille kuva, jonka tarkoituksena on tehdä tästä tekstistä visuaalisesti hieman tyydyttävämpi.

Kuva on otettu muistaakseni juhannuksena, kun minun piti kuvata auringonlaskua, mutta pilvet tulivat tielle. Pilvet olivat kuitenkin myös aika hienoja. Niinpä otin niistäkin pari kuvaa.

Jos puhallatte ensin pölyn pois kommenttiosion päältä, niin voitte laittaa sinne vaikka joitain ehdotuksia asioista, joista voisin puhua tai joita voisin tehdä tai jotain. Olen aika varma, ettei kukaan taaskaan kirjoita mitään kommenttia, mutta silti kirjoitin asiasta. Ainakin tuli hyvää filleriä. En viitsi jatkaa tätä tekstiä enää, kun matsku on niin huonoa. Au revoir.

" En anna sen kuolla / Sen täytyy jatkaa vaikka
/ Kauempaa huomataan / Se ei hengitä omillaan "

Filleriä !

Viimeisten kolmen päivän aikana olen oppinut enemmän asioita kuin tavallisen kouluviikon aikana. Mahdollisesti jopa kuukauden. Tai ei ehkä ihan kuukauden. Mutta silti olen oppinut paljon. Jos joku ajattelee, että olen quote unquote 'hikke', on ko. henkilö tehnyt ainakin osittain väärän johtopäätöksen. Oppimani asiat olen oppinut YouTube-kanavalta Vsauce. Joku on saattanut kuullakin kanavasta. En tiedä, mitä tapahtui, mutta tiistaina huomasin viettäneeni lähes koko päivän katsellen niitä videoita. Hikke saatan olla siinä asiassa, että videot ovat, yllätys yllätys, englanniksi ja visuaalisesti ehkä hieman tylsiä. No regrets, olen oppinut monen monta suhteellisen käytännöllistä asiaa, kuten miksi ihmiset kutiavat, voiko ihminen kehittyä avaruudessa, miksi asiat ovat kammottavia, miksi ihmiset suutelevat ja kuinka paljon rahaa on maailmassa. Nyt tuli ns. aivopieru, ja unohdin, miten minun piti jatkaa tuota. No, tämä jääköön nyt tähän.

Tämän ja äskeisen kappaleen jakoväli on noin yksi tunti. Kävin syömässä tortillaa ja katsoin telkkua. Sen aikana inspiraatio romahti aika lailla, ja nyt en tiedä enää yhtään, mistä kirjoittaisin. Kirjoitan siis tästä hetkestä.

Olen kotona, tutussa huoneessa, tutulla tuolilla. Edessäni näen läppärin, jossa avattuna on Chrome ja kaksi välilehteä. Kun katson vasemmalle, näen kitaran ja tuulettimen. Tuuletin on päällä. Kitaraa soitin juuri vähän aikaa sitten. Yritin opetella Nothing Else Mattersia kohtalaisella menestyksellä. Vasemmalla puolellani on myös puhelin. Sisäisesti odotan, että joku soittaisi tai tekstaisi minulle, mutta olen aika varma, ettei niin tule tapahtumaan. Oikealla puolella on CD-kokoelmani ja radion kaukosäädin. Radio ei ole päällä. Enemmän oikealla on ruskea lepotuoli, jonka vasen käsinoja on hieman kulunut. Lepotuolin päällä on vihreä(hkö) peitto, johon ollaan permatussilla piirretty sydän. Se en ollut minä, sen verran voin sanoa. Yläpuolellani on patja. Alapuolellani on tuoli. Takanani on kirjahylly ja pieni pöytä. Tämä on kovin tylsää.

Kerroin viime tekstissä, että minulla olisi seitsemän hyvää kaveria tällä hetkellä. Mietin asiaa enemmän ja tulin siihen johtopäätökseen, että heitä onkin vain viisi. Ja kaikki ovat joko liian kaukana tai liian kipeitä pitääkseen seuraa minulle. Yksi heistä on toisessa kaupunginosassa. Yksi on toisessa kaupungissa. Yksi on toisessa maakunnassa ja yksi on jonkin ajan kuluttua toisessa maassa. Viimeinen heistä on kuumeessa.

Tämmöinen filleriteksti tällä kertaa. God knows, mitä teen seuraavaksi. Todennäköisesti katson netistä jotain turhuuksia ja odotan, että puhelin pitäisi jonkin äänen, vaikka ei varmaankaan tule pitämään. Aina voi toivoa, vai mitä?

" Never opened myself this way /

Life is ours, we live it our way / All these words I don't just say "

Positiivista ajattelua (Astronomy - Arvostelu)

Huomenna lähdemme taas mökille. Sen sijaan, että olisin tälläkin kertaa vain angstannut ja mököttänyt koko ajan, päätin ajatella. Olisin ollut negatiivinen asian suhteen siksi, että olisin halunnut olla sosiaalisissa tekemisissä sellaisten kanssaihmisten kanssa, jotka jaksavat pitää minulle seuraa. Heitä on noin seitsemän kappaletta, ja siitä joukosta ehkä siedettävin on lähdössä myös jonnekin vähän kauemmas vähäksi aikaa. Kolme on myös lähes koko ajan tavoiteltavissa Lehmänkellon takia. Kaksi ko. henkilöistä tapaan mitä todennäköisimmin torstaina, kun saavun takaisin mantereelle, eli ainoita oikeasti harmittavia henkilöitä on vain yksi. Toisaalta se yksi henkilö on muistaakseni tämän vanhempien vihan alla ja muutenkin hieman epävakaa sen suhteen, voiko hän lähteä jonnekin vai ei.

As a summary, mökkireissu ei enää vaikuta niin kamalalta. Varsinkaan, jos muistetaan se, että saan nyt tunkea halutessani suuhuni mm. mustapippuria ja paprikaa. Kun mukaan otetaan vielä juuri muistinkortin alustuksen kokenut järjestelmäkamera ja muutama kannettava mediaviihdelaite, niin hyvä reissu tulee taas olemaan luvassa.

Uhkasin viime tekstissä tekeväni varmaan taas jonkin arvostelun. Koska olen niin luova ja kekseliäs ja etukäteen suunnitelmia tekevä ihminen, niin tässä teille arvostelu juuri nyt CD-soittimessani soivasta biisistä.

---

METALLICA - ASTRONOMY

Jasun Blogi exclusive arvostelu

Astronomy on alunperin Blue Öyster Cult -bändin biisi. Alkuperäinen versio löytyy 1974 julkaistulta albumilta Secret Treaties. En ole alkuperäistä biisiä kuunnellut, sillä vaikka olen Metallican versiota kunnellut jo melkein vuoden, en ole siihen kyllästynyt. Jostain syystä en ole halunnut alkuperäistä kuunnella, eli en voi sanoa siitä mitään toistaiseksi. Ai että menisin nyt kuuntelemaan sen YouTubesta? En mene. En jaksa. En viitsi. End of story.

Kuuntelin Astronomyn kunnolla ensimmäistä kertaa syksyllä 2011 selaillessani CD-kokoelmaani samalla siivotessani huonettani. Biisi on 1998 julkaistun Garage, Inc. -coveralbumin ensimmäisen levyn kahdeksas raita. Se niistä statistikaalisista tiedoista.

Astronomy alkaa haitsukompilla ja rauhallisella kitaranäpytyksellä. Se jatkuu suurin piirtein samanlaisena reilut puolitoista minuuttia. Sitten särö laitetaan päälle, ja lyhyen "soolo-osion" jälkeen alkaa suht raskas kitarariffi. Aikaleimasta 3:05 alkaa lyhyt tiluttelu-bridge, joka laskeutuu aina basson tasolle. Tämän jälkeen rauhallinen osuus jatkuu noin minuutin. Bridge, soolo, lyhyt raskas osuus, näpyttely. Lopuksi varsin upea soolo/kertsi-osio, joka feidaa biisin lopulta kuulumattomiin asti.

Minusta biisi on mielettömän hyvä.

---

Muutama päivä sitten vaihdoin puhelimeni ilmoitusääneksi The Last of Us:sta tutun Clicker-äänen. Siitä lähtien olen pelästynyt varsin mojovasti aina, kun joku lähettää minulle viestin tai sähköpostia. Alan nyt vähitellen tottua ääneen, mutta tuskin koskaan totun siihen kokonaan.

Siinä kaikki tältä erää. Voi olla, että teen huomenna tekstin, mutta ti-ke ei ole tekstiä tulossa. Torstainakin epävakaata. Kuuden tekstin jälkeen onkin sitten vuorossa blogiteksti numero 100. En ole suunnitellut mitään suuria pippaloita, mutta jotain suht hienoa on luvassa. Jos ei muille, niin ainakin yhdelle kaverilleni. Näkemisihin.

" The clock strikes twelve and moondrops burst / Out at you from their hiding place

/ Like acid and oil on a madman's face / His reasons tend to fly away "