Kaikki hyvin.

Haluaa ilmoittaa, että mitä olen ajatellut nyt jonkin aikaa tehdä tälle blogille. Tarkoituksena olisi kai lopettaa se. Viedä saunan taakse. Päästää kärsimyksistä. Hylätä sateiselle kadulle. And all that jazz.

Elämässäni kaikki palaset ovat alkaneet yksitellen lohjeta paikoilleen ja olen ollut pitkän aikaa onnellisempi kuin muistan. Kaksi suurinta tekijää tässä olivat yhden ihmisen hylkääminen ja yhden uuden, uskomattoman, ihanan, upean ihmisen tapaaminen. Nämä tapahtumat ovat muuttaneet elämääni suurin iskuin hyvään suuntaan: tunnen oloni vapaaksi, itsevarmaksi, rakastetuksi ja valmiina kohtaamaan elämän kasvotusten. Pettymykset otan vastaan ylpeydellä ja onnistumisia aion ylistää. Minulla on uusi huone, uusia harrastuksia, uusia kavereita, uutta musiikkia, uusia pelejä ja vaikka mitä. Uudet ihmiset elämässäni nostavat onnellisuuttani entisestään. Yksi asia pitänee vielä hoitaa loppuun liittyen siihen hylkäämääni ihmiseen, ja se yksi asia muuttaa vielä omalla tavallaan jokapäiväistä elämääni sekä tulevia tapahtumia. Parempaan suuntaan.

Elämä on upea asia. Nauttikaa siitä.

Ja jos tämä on tämän blogin loppu, niin pakko sanoa sydämestäni ja ehkäpä kornisti, että nämä kaksi vähän päälle vuotta tämän blogin parissa ovat olleet minulle kovin hyödyllisiä ja upeita. Kirjoituksia löytyy turhaakin turhemmasta ja valheista ja vanhentuneista mielipiteistä/asioista aina tärkeiden tunteiden kuvailemiseen ja upeiden muistojen uudelleenelämiseen. En poista tätä sivua, jätän sen tänne muhimaan, sillä tiedän, että jotkut ihmiset lukevat yhä jostain syystä vanhoja tekstejäni.

Lyhyesti sanottuna en tarvitse tätä blogia enää. En halua paljastaa enää mitään ylimääräistä julkisuuteen eikä minun tarvitse enää kirjoittaa muistoja/tunteita ylös. Minulla on nyt paljon ihmisiä, joille puhua, joihin luottaa. Kaikki on hyvin. Tai oikeastaan kaikki on paremmin kuin hyvin.

Kiitokset anonyymeille. Toitte joskus erään yksinäisen, kiusatun ja ylipainoisen pojan elämään paljon hymyä ja naurun aihetta. Nyt tuo poika on kasvanut ja kasvaa edelleen. Täällä ollaan. Kiitos.

En halua edes mainita, että en lupaa tänne ilmestyvän mitään tekstejä enää koskaan. En lupaa mitään. Todennäköisesti ei tule. Sivulla käyminen ei ole kiellettyä, mutta ehkä pidemmän päälle turhaa. Toivottavasti löydätte parempaa tekemistä.

Tähän väliin vielä voin julkaista koko ajalta käyntikerrat sekä eniten yksittäisten sivujen katseluita:

 "TÄMÄ TEKSTI ON OMISTETTU HAAMULLE (Paljon onnea)" näemmä ylitti kaikki muut. Käy minulle. Se oli ainoa omistusteksti koko blogissa ja siinä oli kuva jonka joku oikeasti taiteellinen ihminen oli luonut ja yksin minua varten ja minulla ei varmaan edes ollut lupaa käyttää sitä. Siellä se silti on. Ja tuo teksti lienee yhäkin yksi omista suosikeistani. Paljon onnea indeed.

Pitemmittä puheitta taidan päättää tämän tekstin tähän. Hyvää pääsiäistä.