Mammutti special

Aivan aluksi pyydän taas (taas) anteeksi blogini vajaata sisältöä. Minulla ei ole ollut muuta syytä olla kirjoittamatta tänne kuin muistamattomuus tai inspiraation puute. Jatkuva lykkääminen johti siis 12 päivän jälkeen tähän Mammutti specialiin.

Mammutti special nimitys tulee siitä, että tälle blogitekstille minulla oli vähän liian monta nimiehdotusta. Tässä alkuperäinen nimi:

Kesän aloitus special A.K.A. Taylor Swift special A.K.A. Lehmänkello special A.K.A. Kingdom Hearts special A.K.A. Comeback special A.K.A. 2k special

Noita siis on odotettavissa tämän blogitekstin aikana. Siitä tulee pitkä. Bring some snacks.

Aloitetaan elämästä.

Viimeksi siis kirjoitin edellisviikon sunnuntaina. Olin tuolloin vielä tulevaisuudesta epävarma sairas poika, jolla oli ollut hauskaa saaressa. Ensi viikolla tekisin kaikki kokeet, joista olin jäänyt poissaoloni aikana jälkeen. Kävin sillä viikolla koulussa miten jaksoin. Tiistaina ja keskiviikkona tein kaksi koetta per päivä. Kiire ja sekainen pää aiheuttivat todennäköisen keskiarvon pudotuksen. Huomenna jaetaan kevättodistukset ja 8. luokan päättöarvosanat. Odotukseni eivät ole korkealla.

Tähän väliin voimme ottaa Kingdom Hearts specialin. Perjantaina nimittäin pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni pelin läpi. Muistaakseni olen pelannut sitä 5-vuotiaasta asti. On hienoa, kun ymmärtää mitä pelissä tapahtuu. Preppasin itseäni viikonlopun aikana Kingdom Hearts 2:sta varten katsomalla YouTubesta Chain of Memories -välijakson.

Koko viikonlopun odotin maanantaita. Maanantai määrittäisi sen, pääsisinkö rippileirille vai joutuisinko leikkaukseen ja makaisin koko kuuman kesän sisällä. En syönyt maanantaina aamupalaa, sillä pessimistisyyteni takia luulin jo joutuvani leikkaukseen.

Maanantain kaikki muuttui. Aivan kaikki. Ja iloisella tavalla.

Suurin osa ihmisistä tietää, että ennen leikkausta on oltava syömättä ja juomatta mitään 12 tuntia. En siis pessimistisyydestäni syönyt aamupalaa. Suurin muutos tapahtui kun kävelin sairaalasta ulos. Saan parantua. En joutunut leikkaukseen. Saan mennä rippileirille. Saan käydä lenkillä. Saan istua. Saan olla iloinen. Sairaus ottaa nyt taukoa, ja voi Luojan tähden minä olin iloinen.

Lekurikäynnin jälkeen kävin ostamassa itselleni esineen, jota olin jo katsellut interneteistä pari kuukautta. Mikitetyn, mustan akustisen kitaran, Fender CD 60 CE BK:n.

Tiistaina aloitin parin päivän TET-harjoittelun paikassa, jonka nimeä en kerro. Se oli kiva kokemus.

Keskiviikkona hieman TET:n jälkeen koin jotain, mitä en ollut kokenut varmaankaan vielä vuonna 2013. Nolasin itseni. Kävelin harjoittelun jälkeen kaupungin parhaaseen pelikauppaan, jossa voi korjata hieman naarmuuntuneita levypelejä halpaan hintaan. Olin heittänyt reppuuni Kingdom Hearts 2:sen kotelon, sillä peli jäätyi aina yhdessä välikohtauksessa. Astelin sisään ja odotin jonossa vuoroani. Kysyin, korjataanko täällä vielä pelejä, vastasivat että joo. Kaivoin repustani kotelon ja heitin sen tiskille. Myyjä avasi kotelon ja se oli tyhjä. Olin varmaan punaisempi kuin kirsikkatomaatti. Nauroin itselleni vähän ja sanoin noutavani levyn kotoa. En enää koskaan palannut siihen kauppaan. Palaan ehkä ensi viikolla.

Eilen eli torstaina oli luokkamme luokkaretki. Kävelyä kaupungilla. En tuntenut kuntoani vielä niin hyväksi että pärjäisin siellä, eli jäin kotiin. Siivosin huoneeni ja siitä minulle tuli entistä parempi mieli.

Tänään ei ole tapahtunut oikein mitään.

Siinä suurin piirtein kaikki, mitä on tapahtunut. Neljä otsikkonimeä on kuitenkin vielä vastaamatta.

2k special on ehdotuksista uusin, sillä keksin sen vasta hetki sitten, kun kirjauduin Bloggeriin sisään. Vaikka en ollut kirjoittanut mitään yli kymmeneen päivään, tämä oli tapahtunut:

Taas yksi mailikivi saavutettu. Good work, guys. And girls. And other.

Comeback special on varsin yksiselitteinen: Tämä on eräänlainen comeback melkein kahden viikon tauon jälkeen.

Kerroin joskus taannoin WhatsApp -keskusteluryhmästä, jossa olen. Kerroin että teen jonkun tällaisen kesä specialin ja yksi kelloista sanoi että tee lehmänkello special ja kiitä meitä siitä. Ja toinen sanoi että voin myös omistaa yhden kappaleen tästä tekstistä Lehmänkellolle. Tästä saatte:

Lehmänkello special: Kiitos.

Jos sinulla on jotain parempaa tekemistä kuin lukea tätä, niin suosittelen sulkemaan tämän sivun. Taylor Swift special on nimittäin todennäköisesti kovin turha Anonyymi-yhteisölle.

Kerroin tuossa kuluneesta 12 päivästä tapahtumia, mutta en kertonut mielentilastani ja mitä kettua siellä tapahtuu. Viime viikon maanantaina löysin TheFineBros -käyttäjältä sarjan nimeltä "YouTubers react". Rakastuin sarjaan välittömästi, sillä konsepti oli simppeli ja toimiva ja sarjassa esiintyivät sellaisia ihmisiä kuin esim. JacksFilms, PewDiePie, CaptainSparklez ja Smosh. Jaksossa "YouTubers react to Goat Remixes" oli tietysti näytetty alkuperäinen goat remix eli Taylor Swiftin "I knew you were a goat when you walked in". En tiedä mitä tapahtui. Taisin ihastua.

Sen jälkeen olen kuunnellut ja katsellut Taylor Swiftin musiikkia ja videoita. Päässäni on soinut lähes koko ajan hänen biisejään kuten "22" ja "Love Story". Mutta luulen että tällaista on erittäin tylsä ja turhauttava lukea, joten yritän pitää asian lyhyenä.

Tekemäni 4 koetta menivät metsään myös siksi, että päässäni soi niiden aikana Taylor Swift. En voinut katsoa yhtä 30 minuutin videota YouTubesta putkeen sillä minulle tuli tarve kuulla ja nähdä Taylor Swift. Jos joku osaisi auttaa, niin kiitos. Koetan olla puhumatta tästä enempää jos pystyn. Jos, however, haluat kuulla minun sekoiluani ko. muusikosta, niin let me know.

Specialit taisivat loppua siihen. Laitan tähän väliin onnittelut YogscastSips:lle, joka saavutti 1,000,000 tilaajaa YouTubessa ja Smoshille, joka saavutti 10,000,000 tilaajaa YouTubessa maailman ensimmäisenä. Onnittelen varmaan turhaan, sillä he eivät lue tätä blogia ja te tuskin tiedätte mistä puhun.

Eilen illalla sain sähköpostia Bloggerilta, jossa luki että käyttäjä nimeltä "Anomuumi" oli kommentoinut Yum-a-dee-doohon. Hän kirjoitti: "Et kai ole unohtanut lukija kuntaasi? :(" Kuten näkenet, en ole. Olen vain ollut tyhmä ja laiska. Mutta kommentti oli erittäin koskettava, sillä en tiennyt, että joku muukin kuin Rudolph tarkistaa blogia usein uusien tekstien varalta. Kiitos siitä. Sain siitä voimia ja iloa kirjoittaa tätä tekstiä. Lisäksi nimi "Anomuumi" on hyvin keksitty.

Huomenna on odotettavissa perinteinen kuukauden ensimmäinen teksti, eli ei tarvi kauaa odottaa. Toivottavasti pystyn kirjoittamaan sen. Mahdollisina esteinä ovat huonosta 8. luokan päättötodistuksesta johtuva masennus tai mökkireissu. Lupaan, että viimeistään sunnuntaina teen kesäkuun tekstin.

Hyvää tätä päivää kaikille. Ja anteeksi. Ja kiitos. Ja vielä anteeksi siitä, että keltaisena toukokuuna bloggautuksia tuli vain viisi.

-JASU-

I can't remeber anything
Can't tell if this is true or dream