Olen viettänyt kolme joulujuhlaa kolmena päivänä peräkkäin.
Torstai, 18.12.
Vietin alaspäin pyöristettynä 11 tuntia koulussa tuona päivänä. Ensin pari oppituntia lukiota, sitten ateria ja sieltä koristelemaan ja valmiselemaan salia juhlaa varten. Viiden aikoihin ehdin käydä suihkussa. Juhla alkoi kuudelta. Juhlan pääpolttopiste oli jokaisen vuosiluokan tekemä näytelmä plus opettajien näytelmä. Juhla alkoi jollain kappaleella, jossa soitin taas bassoa ja se oli joululaulu. Tämän jälkeen oli vuorossa 1. vuosiluokan näytelmä, jota minäkin olin suunnittelemassa. Bändityön takia jätin näyttelemisen toisaalle. Näytelmämme meni paremmin kuin milloinkaan aikaisemmin harjoituksissa, vaikkakin finaali jäi vähän sotkuiseksi. Seuraavan yhteislaulun jälkeen 2. vuosiluokan näytelmä, jossa painotus oli videolla. Musiikkiesitys, 3. luokan esitys, jota ei ollut, sillä juhlassakaan paikalla ei ollut enempää kuin about kuusi abia. Siispä bändiesitys ja tauko. Tauolla glögiä ja muuta sellaista. Tauon jälkeen taisi olla joko bändiesitys tai sitten opettajien näytelmä, joka sekin oli aikas hieno. Tämän jälkeen yhteislaulun aikana raati koetti päättää, mikä neljästä (kolmesta) esityksestä oli paras ja ansaitsi voittaa kiertopokaalin. Yllätimme jossain vaiheessa sen japanilaisen englanninopettajan pyytämällä hänet lavalle, antamalla supisuomalaisen lahjakorin ja laulamalla paljon onnea suomeksi ja englanniksi. Sitten taisi olla bändiesitys ellen aivan väärin muista? Tai sitten ei ollut ja mentiin suoraan raadin päätökseen ja yllätys, ykköset voittivat. Vielä jäljellä oli ainakin yksi bändiesitys. Tässä kappaleessa basson lisäksi laulauisin ja vierailevana laulajatähtenä oli se tyttö itsenäisyyspäiväjuhlasta joka jännitti hurjasti. Vetomme meni aika nappiin ainakin kaikkien muiden mielestä paitsi ehkä sen naissolistin. Juhla loppui hyvin ja jälleen kerran lähdin kotiin TEKEMÄTTÄ MITÄÄN TYPERÄÄ kun jälleen kävi päässä kaksikin sellaista enemmän tai vähemmän spontaania ajatusta ja mahdollisuuksiakin oli useampia mutta pääsin turvallisesti kotiin.
Perjantai, 19.12.
Jotenkuten normaali lukiopäivä. Viimeisellä tunnilla oli historiaa ja opettaja soitti meille YouTubesta kovaan ääneen Raskasta Joulua (Tulkoon Joulu). Lähdin kotiin iloisin mielin. Kävin korjauttamassa vilkut mopoautosta ja en tehnyt oikein mitään hyödyllistä. Kuudeksi ajoin kirkolle. Siellä oli nuorten joulujuhla. Iloinen meininki, paljon mukavaakin porukkaa ja silleen. Esitin hyvän kaverin kanssa yhden joulusketsin. Pelasin biljardia ja kuuntelin musiikkeja ja vietin aikaa laadukkaasti. Hyvästelin lopuksi hyvät ystäväni ja toivotin joulut ja lähdin kotiin, jossa yllättäen kaikki olivat jo nukkumassa. Ja tästä päivästä vielä että nyt uudemman kerran se omituinen tyttö taisi varastaa yöni. En muista paljoa muuta kuin sen viimeisimmän unen, ja siitä unesta saatoin päätellä että ehkä mahdollisesti koko yön unet oli varastettu. Tämä ei ole hyvä merkki ensinkään, sillä muiden lukuisten syiden muassa luulen, että vaikka kaikki kävisi onnellisesti ja hyvin niin minulla ei varmaankaan ole lupaa tai oikeutta seurustella hänen kanssaan. Enkä välttämättä edes halua. Jostain syystä olen viime aikoina ajatellut kriittisesti sen suhteen, kenen kanssa haluaisin seurustella. Jostain kumman syystä. Ja ne kriittisyydet on vaikeita selittää. Pitää olla tietynlainen henkilö kyseessä. Enkä edes yritä selittää. Itse asiassa antaa olla.
Lauantai, 20.12.
Lukiolaisten oli pakko osallistua yläasteen joulujuhlaan. Ja sanasta 'pakko' johtui se, että tunnelma oli lukiolaisten keskuudessa masentunut ja vastenmielinen ja ärsyyntynyt ainakin joiltain osin. Ainakin minun välittömässä läheisyydessäni. Tämän takia en voinut kunnolla nauttia juhlasta, joka joissain tietyissä kohdissa jopa oli jotenkin nautittavaa. Juhlan jälkeen kaikki lähtivät mahdollisimman äkkiä, jopa ne pari kaveriani, joiden piti kanssani jäädä auttamaan salin siivoamisessa. Lisäksi tunnelmaani pilasi ehkä eniten se, kuinka päätin toteuttaa yhden merkityksettömän ja huonon spontaanin idean ja josta minun ei pitäisi nyt stressata tai ajatella ja ei sillä ole mitään väliä joten pitäisi koittaa rauhoittua. En saanut tänään toivotettua muuta kuin ehkä yhdelle hyvää joulua ja siitäkin jäi kitkerä maku suuhun. Onneksi sain eilen useampia toivotuksia toimitettua ja vastaanotettuakin. Minusta tuntuu, että olen ehkä liian innoissani joulusta. Minulla ei ole syytä olla innoissani. Mutta tässä ollaan. Vaikka olen yksin niin olen iloinen yksin. Ja tästä nyt muistin että tästäkään joulusta ei tule sitä, jota olen elämäni ajan halunnut. Ehkä ensi vuonna, mutta odotukset ovat erittäin matalalla. Tai kyllä tämäkin joulu voisi olla sellainen joulu mutta mahdollisuudet siihen ovat hyvin erittäin pienet. Hyvin matalat odotukset ovat korkeammalla kuin se korkeus johon ne erittäin pienet mahdollisuudet ylettyvät. Puhun nyt joulusta rakkaan kanssa. Ja vielä vielä lisään tämän päivän ihanuuksiin sen, kuinka alle puolen tunnin sisällä kotiutumisestani kuulen vieressäni vanhempieni riitelevän siitä, miten ja miksi meidän huusholliin ei ole tulossa joulua. Ilmaisin kantani ja päätin yrittää luoda sitten oman jouluni tänne sängyn alle.
Nyt yritän rentotua ja rauhoittua. Ja näin se jotenkuten onnistuu. Kuuntelen uskomattoman upean Pentatonix -yhtyeen uskomattoman upeaa That's Christmas To Me -joululevyä. Mukissani on lämmintä glögiä, tuota joulun upean tuoksuista esanssia. Lisäksi minulla on kaksi kappaletta typerryttävän hyvänmakuista leivosta. Nämä joululeivokset ovat aivan omituisia. Paketissa lukee Gingerbread coated with dark chocolate ja kyllä se maistuukin piparilta. Se on niinkuin pehmeää piparitaikinaa, jossa on joitain ilmakuplia tai sellaisia ja päällystetty tummalla suklaalla ja ai että on hyvää. Tänään illemmalla tapaan näytelmäporukasta osaa ruoan merkeissä ja toivon mukaan tulee nautinnollinen ilta. Ja huomenna pidän kai neljännet joulujuhlat. Kutsuttuja henkilöitä on vain yksi. Aion hankkia lisää näitä piparileivoksia ja glögiä. Ehkä katson Doctor Whon jouluspessuja ja muidenkin sarjojen. Ehkä katson neljättä kertaa The Nightmare Before Christmasin. Ehkä katson kaikki SAWit. Ehkä pelaan Kingdom Heartsia. Mutta nyt menen ja katson The Vampire Diariesia, kun eilen en muistanut katsoa. Toivottavasti oloni ja joulutunnelmani paranee vielä. Hyvää joulua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti