torstai 28. elokuuta 2014

Rauman kettu ja Japanin lippu

Katsellessani Vsaucen videota maapallon arvosta, pälkähti päähäni pieni ajatus: Millainen olisi maailma ilman lukkoa? Olen yksinkertaisesti sanoen liian tyhmä puhumaan faktaa näin isosta asiasta, mutta antakaa kun spekuloin.


Konkreettinen lukko on siis jutska, joka pitää toista, yleensä isompaa, jutskaa lukossa eli avaamattomissa tai kiinni kunnes lukko avataan, jolloin toinen juttu aukeaa paitsi ei aina aukea jos vaikka lukko on syöpynyt tai jotain. Lukkoja ovat esimerkiksi ne rautaiset möhkäleet ovissa, joihin työnnetään avain tai sellaiset numeropädit kassakaapin oven vieressä, joka avautuu näppäiltäessä oikea koodi. Lukkoa käytetään yleensä kun halutaan suojata omaisuutta tai pitää ihminen tai jokin muu jossain paikassa jumissa tai jostain paikasta poissa. Ymmärtänette lukon tarkoituksen.

Perimmäinen kysymys oli että miten ilman? Todennäköisesti historia kokonaan ilman lukkoa olisi kovin erilainen. Mutta meillä on lukko enkä ala nyt kirjoittamaan maailmanhistoriaa uusiksi. Sen sijaan spekuloin, millaisia juttuja tapahtuisi jos kaikki lukot saisi auki kuka tahansa. Eli siis niistä ei olisi muuta hyötyä kuin pitää pienet koirat jotka ei osaa avata ovia poissa paikalta.

No ihan ensimmäiseksi tulee mieleen että joka ikiseen asuntoon olisi joka ikisellä henkilöllä täysin esteetön pääsy. Tämä johtaa suoraan mm. yksityisyyden rikkomiseen, väkivalta- ja seksirikollisuuden yleistymiseen sekä ryöstöjen massiiviseen nousuun. Ja nyt hoksasin että kaikki suljetut kaupatkin saisi noin vain auki. Ja muut liiketilat. Ja autot saisi anastettua. Ja lentokoneet. Ja asevarastot sekä armeijan tilat. Ja NASA:n tilat sun muut. Yhtäkkiä iski laiskuus enkä jaksa enää jatkaa.

Muutenkin mieleni tekee kirjoittaa jotain muuta. Ja se jotain muuta on aika tietty juttu. Nimittäin lukko ja erityisesti avaimenreikä toivat mieleeni erään mahtavan creepypastan, joita ei muuten täälläkään ole pitkään aikaan näkynyt. Olen juuri vähän aikaa sitten itsekin palannut näiden kertomusten pariin lukemalla mm. tunnettuja juttuja kuten "The Comfy And Cozy Cabin" ja "The Couch" sekä kiistattoman klassikon "The Russian Sleep Experiment". Mutta siis. Olen päättänyt suomentaa tänne Teitä varten tämän yhden suosikeistani, jota en muuten löytänyt suomeksi oikein mistään. Voi hyvinkin olla että suomennos on olemassa ja en vain etsinyt tarpeeksi kauaa, mutta tämä nyt kuitenkin on täysin oma suomennos, joten laadusta ei ole takeita. Yrittäessäni selvittää kyseisen pastan kirjoittajaa en löytänyt mitään. Sen sijaan löysin tämän.


Ja anteeksi nyt vain mutta 18? Oikeasti? Ymmärrän kyllä että jotkut tarinat saattavat olla hieman rajuja mutta 18 saattaa mennä jo vähän yli. No, keksittyäni luvun joka on 18 pienempi kuin 2014 huomasin ettei tästä sivusta ollut sen enempää iloa. Mutta tässä nyt Teille Creepypasta Wikistä luettu oma suomennos tarinasta nimeltä "White with Red".

Mies saapui erääseen hotelliin ja käveli vastaanottovirkailijan pöydän luo varatakseen huoneen muutamaksi päiväksi. Pöydän takana ollut nainen antoi miehelle avaimen ja kertoi, että käytävällä hieman ennen miehen huonetta olisi huone, jonka ovessa ei olisi numeroa, ja joka olisi lukittu. Ketään ei saanut mennä sinne. Nainen selitti, että kyseessä oli varasto, ja että se oli kiellettyä aluetta. Hän muistutti miestä asiasta muutamaan kertaan ennen kuin päästi tämän yläkertaan. Mies noudatti vastaanottovirkailijan ohjeita ja suunnisti suoraan huoneeseensa ja sänkyynsä.

Naisen oudot vaatimukset olivat kuitenkin herättäneet miehen uteliaisuuden, joten seuraavana yönä hän käveli käytävää pitkin ja kokeili numeroimattoman huoneen ovenkahvaa. Tietysti se oli lukossa. Hän kumartui ja kurkisti sisään leveästä avaimenreiästä. Sen läpi tuli kylmää ilmaa miehen silmään. Mies näki hotellihuoneen, joka oli samanlainen kuin hänen omansa, ja huoneen kulmassa hän näki naisen, jonka iho oli erittäin kalpeaa. Nainen nojasi päätään seinää vasten, kasvot ovesta poispäin suuntautuneina. Mies tuijotti hämmentyneenä vähän aikaa. Oliko kyseessä julkisuuden henkilö? Tai omistajan tytär? Mies melkein koputti oveen uteliaisuuttaan, mutta päätti olla tekemättä niin.

Miehen yhä katsellessa nainen kääntyi yhtäkkiä jyrkästi ja mies hypähti taaksepäin ovesta toivoen, ettei nainen epäilisi tirkistelyä. Mies hiipi pois ovelta ja käveli takaisin huoneeseensa. Seuraavana päivänä hän palasi oven luo ja katsoi leveän avaimenreiän läpi. Tällä kertaa hän ei nähnyt muuta kuin punaista. Hän ei erottanut mitään muuta kuin selvän, liikkumattoman punaisen värin. Ehkäpä huoneen asukkaat tiesivät hänen kurkistelleen edellisenä iltana ja olivat peittäneet avaimenreiän jollain punaisella. Mies tunsi itsensä kovin nolostuneeksi siitä, että oli saanut huoneessa olevan naisen olon niin epämukavaksi, ja toivoi, ettei tämä ollut valittanut asiasta vastaanottovirkailijalle.

Nyt mies päätti kysellä vastaanotossa olleelta naiselta lisää tietoja. Nainen huokasi ja kysyi, "katsoitko avaimenreiän läpi?"

Mies kertoi tehneensä niin ja nainen kertoi, "No, voin kai ihan hyvin kertoa sinulle, mitä siinä huoneessa tapahtui. Kauan aikaa sitten eräs mies murhasi vaimonsa siellä, ja olemme huomanneet, että nykyäänkin, jos joku yöpyy huoneessa, tuntee hän olonsa erittäin epämukavaksi. Eivätkä nämä huoneen ihmiset ole aivan tavanomaisia. He ovat kokonaan kalpeita, täysin valkoisia. Paitsi heidän silmänsä, ne ovat täysin punaiset.."

En tiedä ulkopuolisen näkökulmaa, mutta omasta mielestäni suomennos meni ihan hyvin lukuunottamatta viimeistä sektiota. Toisaalta englannista on aina hieman hankala kääntää suomeksi ja muutenkin creepypastat kirjoitetaan usein hieman huonolla kieliopilla.

Löysin muuten tavallisen epätavallisella tavalla uuden kiehtovan musiikkityylin. Tai, no, yhden bändin, joka soittaa epänormaalia musiikkia. Jotkut varmasti väittäisivät, ettei se ole musiikkia. Sellaista ambience-ääntä, joka sopii uskomattoman hyvin luomaan tunnelmaa vaikkapa juuri kauhujuttuja varten. Nyt vain kuuntelin yhtyettä, mutta YouTubessa erään kappaleen musiikkivideon kommenteissa puhuttiin siitä, kuinka karmiva ja järkyttävä kyseinen video on, ainakin verrattaessa nykyisiin järkytysvideoihin. Nytpä tiedän, mitä taustamusiikkia kuunnellaan ensi kerralla, kun taas joskus porukassa kerrotaan kauhujuttuja. Itse asiassa täytyy pitää tämä mielessä, nimittäin, kaveripiiriini kuuluu nykyään ainakin kaksi sellaista ihmistä, jotka osaavat kertoa karmivia tarinoita. Tai todistettavasti ainakin toinen heistä osaa. Toinen kuitenkin tietää pahaljon erilaisia tapoja saada iho kananlihalle.

Kunhan joukkoa vain keksisin tarpeeksi, niin voisin alkaa oikeasti puhua heille tällaisesta illasta/yöstä. Varsinkin nyt kun illat pimenevät ja pyhäinpäiväkin lähestyy. Sitä odotellessa toivotan teille hyvää päivänjatkoa tai mahdollisesti hyvää yötä. Ja jatkoa. Ja sellaista. Ja hei hei.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti